Burnout-oireyhtymän hoitoon tulee johtaa psykologi tai psykiatri ja se tehdään yleensä yhdistämällä lääkkeitä ja hoitoja 1-3 kuukauden ajan.
Burnout-oireyhtymä, joka ilmenee, kun henkilö tuntee olevansa tarpeeksi työssä liiallisen rasituksen vuoksi, vaatii potilasta lepäämään lievittääkseen oireita kuten päänsärkyä, sydämentykytystä ja lihaskipuja. Lue lisää Burnout-oireyhtymän oireista.
Psykologinen hoito
Psyykkinen hoito psykologin kanssa on erittäin tärkeä niille, joilla on Burnout-oireyhtymä, koska terapeutti auttaa potilasta löytämään strategioita stressin torjumiseksi. Lisäksi kuulemiset tarjoavat henkilölle aikaa tuulettaa ja vaihtaa kokemuksia, jotka auttavat parantamaan omaa tietämystään ja saamaan enemmän turvallisuutta työstään.
Lisäksi psykologisessa hoidossa potilas löytää joitakin strategioita
- Järjestä työsi uudelleen vähentämällä työtunteja tai vastuullisia tehtäviä esimerkiksi;
- Lisää ystävyyssuhteita, jotta häiritsisitte työn stressiä.
- Tee rentouttavia aktiviteetteja, kuten tanssia, elokuvia tai ystävien kanssa menoa;
- Liikuta esimerkiksi liikuntaa tai pilates, jotta vapautuisi kertynyt stressi.
Ihannetapauksessa potilaan pitäisi tehdä eri tekniikoita samaan aikaan, jotta elpyminen olisi nopeampaa ja tehokkaampaa.
Käytettävät korjaustoimenpiteet
Burnout-oireyhtymän hoitamiseksi psykiatri voi ilmaista esimerkiksi antidepressiivisten lääkkeiden, kuten sertraliinin tai fluoksetiinin, nauttimisen, jotta voitettaisiin alentuneisuuden ja vammaisuuden tunne ja luottamus, jotka ovat potilaiden tärkeimpiä oireita. Burnout-oireyhtymä.
Merkkejä parannuksesta
Kun Burnout-oireyhtymän potilas hoitaa kunnolla, paranemisen oireet, kuten lisääntynyt työteho, lisääntynyt luottamus ja vähentynyt päänsärky- ja väsymystaajuus, voivat ilmetä.
Lisäksi työntekijä alkaa kasvattaa työtään ja lisätä heidän hyvinvointiaan.
Merkkejä huononemisesta
Merkkejä pahenevasta Burnout-oireyhtymästä syntyy, kun yksilö ei noudata suositeltua hoitoa ja sisältää motivaation menetyksen suhteessa kokonaistyöhön, päätyen usein puuttumaan ja kehittämällä esimerkiksi ruoansulatuskanavan häiriöt, kuten ripuli ja oksentelu.
Vakavimmissa tapauksissa yksilö voi kehittyä masennuksen ja saattaa tarvita sairaalahoitoa, jotta lääkäri arvioi sen päivittäin.
